Phnom Phen ja Kambotzan järkyttävä historia

Lahdettiin Siem Reapista bussilla Phnom Penhiin, Kambotzan paakaupunkiin. Matka kesti kuutisen tuntia. Perilla hypattiin jo tottuneesti tuktukin kyytiin ja suunnattiin kohti Lazy Gecko Guesthousea. Majapaikka osoittautui oikein mukavaksi perus hostelliksi, huoneissa jopa tauluTV ja kaapeli! (paastiin katsomaan illalla Animal Planettia :)) Alakerran ravintelissa vieraita ihastutti Chook, hurmaava mopsineiti. Chook ilmeistyi paikalle aina kun jossakin vaan oli rapsuttava kasi ja etenkin silloin kun poytiin tuotiin syotavaa. Tosin pohjattoman ruokahalun omaavalle Chookille ei saanut syottaa mitaan. Neiti oli ammattikerjaaja mutta kamppailee vaikean paino-ongelman ja useiden ruoka-aineallergioiden kanssa, joten syottaminen oli edhottomasti kielletty. Paakaupungissa paastiin syvemmalle Kambotzan historiaan. Ekana aamuna mentiin tuktuk-kyydilla 14km kaupungin ulkopuolelle Choeung Ekin Killing Fieldseille. Taalla tapettiin 17,000 ihmista 1970-luvun lopussa kun Pol Pot paasi toteuttamaan hirmutekojaan, tappaamaan ihmisia. Ihmiset tyoskentelivat orjina ennen kuolemaansa. Lahinna uhrit vuotivat kuiviin, kaulat katsaistiin teravilla palmun oksilla koska ei haluttu tuhlata rahaa kalliisiin luoteihin. Tana paivana paikka on kaunis ja rauhallinen, puistomainen alue ja on vaikea kuvitella mita siella on ihan lahihistoriassa tapahtunut. Saatiin kuulokkeet ja selostuksen avulla kierrettiin alue ympari. Teksti oli jarkyttavaa! Alueelta loytyy edelleen vaatekappaleita ja luita. Ehka kamalinta oli seisoa kauniin vanhan puun juurella ja samalla kuunnella kuulokkeista kuinka puuta kaytettiin vauvojen tappamiseen niin, etta otettiin jaloista kiinni ja iskettiin paa puun runkoon. Ruumiit heitettiin viereiseen kuoppaan...

Mentiin kaymaan myos Tuol Sleng Museossa, joka oli koulu ennen kuin Pol Potin armeija valloitti sen kidutuksia varten. Luokkahuoneissa kidutettiin ihmisia ja pakotettiin tunnusmaan tekoja, jota he eivat olleet tehneet. Yhdessa huoneessa oli katossa viela verijaljet selvasti nahtavilla. Kaytavilla oli naytilla uhrien kuvia, silla jokainen heista kuvattiin. Hetki kierreltiin rakennuksissa mutta saatiin tarpeeksi kidutettujen, kuolleiden ihmisten kuvista ja erilaisista kidutusmenetelmista. Jatettiin kierros kesken. Ja tallasita menoa viela 1979, ennen kuin Vietnamisaiset tulivat vapauttamaan kaupungin. On arvioitu, etta lahes neljan vuoden aikana Pol Pot ja kumppanit tappoivat ainakin 1,7 miljoonaa kambotzalaista. Etta semmonen pappa, ja kaiken kukkuraksi tama sairas kaveri sai elaa lastensa ja lastenlastensa kanssa 85-vuotiaaksi.

Huolimatta historiastaan kambotzalaiset hymyilevat heti kun silmasi kohtaa heidan silmansa, ihmiset jaksavat olla positiivisia ja huomaavaisia. :) Phnom Phen on myos jannittavalla tavalla samaan aikaan uudistuva ja nykyaikaan pyrkiva kaupunki mutta silti viela niin alkukantainen ja koyha.